Sukeltamassa Seskarössä jälleen

[rsuomela]

Eilen sukellettiin kuuden hengen porukalla Seskarön uuden sillan vieressä, edellisen sukelluskohteen vastarannalla. Oli itse asiassa mielenkiintoinen paikka sukeltaa. Meitä oli Ari-Matti, Henkka, Kari, Seppo, Mika ja minä, eli sopivasti kolme paria. Jäimme Mikan kanssa turvasukeltajiksi, kun muut lähtivät sukeltamaan. Porukka löysi melkein heti pienen ankkurin ja muutaman uistimen. Henkka oli onnistunut ilmeisesti sukeltamaan vesikasvien ryteikköön, sillä hän oli pinnalle tullessaan kuin joulukuusi; kesti vähän aikaa irroitella kaikki vesikasvit ympäriltä. Seppo ja Kari kävivät syvemmällä, noin kahdeksassa metrissä, mutta pistimme Mikan kanssa vähän myöhemmin paremmaksi; yhdeksän metriä (tämän kesän syvyysennätys meressä!!!). Vesi oli uskomattoman lämmintä; noin 18 astetta ja jopa yhdeksässä metrissäkään ei oikeastaan tuntunut viilenemistä. Vesi oli sameaa, näkyvyyttä vain alle kaksi metriä. Yhdeksässä metrissä oli jo lähes täysin pimeää, mikä sinänsä ei niinkään haittaisi, jos vesi muuten olisi kirkasta mutta sameassa vedessä ei lampustakaan ole kovin paljon apua. Pohjalla oli aika tasaista, mutta välillä eteen tuli valtavan suuria kiviä. Joitakin simpukoita näkyi, mutta itse en ainakaan nähnyt yhtään kalaa. Tulimme takaisin lähtörannalle kompassin avulla, ja noin kuudesta metristä nousimme pintaan katsomaan, missä mahdamme olla; olimme yllättäen aika kaukana lähtöpaikalta. Päätimme uida pinnassa lähemmäs rantaa ja sukeltaa sitten noin kolmessa metrissä takaisin lähtöpaikalle. Vastaan tuli pari sähkökaapelia ja pohjakiviin juuttunut sekä hieman repeytynyt verkko. Ensi tiistaina suunnitelmissa on sukeltaa ensimmäisen kerran tänä kesänä Tornionjoessa. Näyttää, että ainakin veden virtaus on hieman rauhoittunut. Jonakin lauantaina tai sunnuntaina voisi käydä uudestaan Oulun suunnalla, joko Haukiputaalla avolouhoksessa tai Mikan ehdottamassa, meille vielä käymättömässä kohteessa Kiimingin suunnalla.